fbpx

Katse eteenpäin, vuosi kerrallaan

Kulunut vuosi jää historiaan maatalousekonomian näkökulmasta yhtenä kummallisimmista.

Vanhemmat viljelijät muistavat hyvin ajan ennen EU-aikaa, jolloin Suomessa oli käytössä maataloustulolaki. Lain turvin pyrittiin kaikissa tilanteissa takaamaan vakaa toimintaympäristö viljelijäväestölle. Jäsenyys Euroopan Unionissa siirsi maatalouden kerralla markkinatalouteen, tosin useimmissa tilanteissa alkutuotannon rooliksi muodostui tuotteiden hinnassa vastaanottajan asema. Vastaanottajan osuudeksi elintarvikkeiden hinnanmuodostuksessa jäi se, mikä jäi jäljelle jakojäännöksessä ketjun muiden osien ottaessa ensin omansa pois.

Tämä se on nähnyt menneet ajat

Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana elintarvikemarkkinoille on tullut jäädäkseen voimakkaammat hintavaihtelut niin tuotantopanosten kuin tuotteidenkin hinnoissa. Vaihtelut ovat olleet suurempia, mihin EU-jäsenyyden ensimmäisen vuosikymmenen aikana ehdittiin totutella. Lisäkerrointa muuttujiin on tuonut myös tapahtumat kansainvälisessä politiikassa, kuten muun muassa Venäjän vientikielto.

Kuluvana vuonna muutosten nopeus sekä ajallisesti että prosentuaalisesti ovat olleet useimpien kristallipallojen ulkokehällä. Ollaan siirrytty maatalouden hinnanasetannassa kiihtymisvaiheeseen, joka ikävä kyllä enimmäkseen on jäänyt koskemaan lähes kaikkia mahdollisia tuotantopanoksia ilman että tuotteiden hinnat seuraisivat perässä.

Jyrkät hintavaihtelut haastavat viljelijän mukautumiskyvyn sekä taloudellisesti että tuotannollisesti. Siksi on entistäkin tärkeämpää löytää oikeat välineet ja yhteistyökumppanit sparraamaan miten tilanteesta on mahdollista suunnistaa eteenpäin. Ongelmallisesta tilanteesta jos pyrkii kääntämään mahdollisuuksia, erilaisia vaihtoehtoja tilanteen kartoittamiseen on enemmän kuin vanhan maataloustulolain aikaan. Tietotekninen kehitys on tuonut mukanaan runsaasti erilaisia välineitä perinteisen ruutuvihkon ja oranssin tilikirjan tilalle.

Kirjoittajamme maatalouden tilikirjan parissa

Keskeistä on ensiksi määritellä toiminnan positio muuttuneessakin tilanteessa. Hyväkään kartta ei auta, jos kompassi ja lähtöpiste ovat hukassa. Ensisijaista on löytää tuotannon luvuista polku euroiksi. Mitä mittaat, sitä voit parantaa. Usein ainoa maatilan toimintaa ohjaava taloudellinen laskelma on verolomake ja sen taustalla oleva verokirjanpito. Päivittäisessä toiminnassa, tuotannossa, tehdään koko ajan toimenpiteitä, jotka vaikuttavat suoraan myös talouteen. Tämän johdosta kirjanpito on hyvä valjastaa tilan sisäisen laskennan apuvälineeksi. Sopivin tilierittelyin luodaan kattava seurantajärjestelmä, joka palvelee päätöksenteon tukena tulevaisuutta koskevien laskelmien osana. Erittelyä on mahdollista tarkentaa kustannuspaikkaseurannalla, joka antaa avaimet yksittäisen toiminnon ja tuotantosuunnan taloudelliselle tarkastelulle.

Jotta asiasta ei tulisi liian hankala toteuttaa käytännössä, toiminnan tueksi kannattaa valjastaa sähköinen taloushallinto. Tällöin saadaan nopeutta ja myös notkeutta erilaisten tulevaisuutta pohdintojen tueksi. Oikeilla luvuilla voidaan määritellä ennusteita sekä lyhyelle että pidemmälle aikavälille. Mitä luvut sitten kertovat ja millaisia johtopäätöksiä niiden pohjalta pitäisi tehdä? Mitkä ovat omat tavoitteeni kannattavuudelle ? Onko tuotantoa mielekästä jatkaa vai pitäisikö toiminta ajaa alas? Jos tuotannon alasajo ei ole vaihtoehto, miten tulevan vuoden tuotanto rakennetaan?

Kannattavuutta etsimässä

Aika näyttää, tuleeko maatalouden kuluvan vuoden kustannustasosta uusi normaali myös pidemmälle ajanjaksolle. Miten tuotantopanosten hinnat jatkossa kehittyvät? Onko lopputuotteiden hintoihin luvassa tarvittavia korotuksia? Riippumatta vastauksista kysymyksiin, on myös tuleviin haasteisiin helpompi reagoida tiedostaen jatkuvasti tilakohtainen tuloslaskelman ja taseen rakenne sekä niihin keskeisimmin vaikuttavat rivit. Välineitä on ja tekijöitä lukuja avaamaan.

Ota siis yhteyttä asiantuntijoihimme, jos haluat kompassia tulevan kauden ongelmien selättämiseen tai tarkentaa karttanäkymää selvittääksesi nykyisen toiminnan pullonkauloja. Miten nykyistä toimintaa olisi mahdollista parantaa ja mistä kulmasta pitäisi aloittaa. Tarvittaessa samaan pöytään on hyvä ottaa mukaan myös rahoittajan edustaja. Kolmikannassa, jossa on mukana viljelijä, laskenta-asiantuntija ja rahoittajan edustaja voidaan simuloida eri vaihtoehtojen vaikutusta yrityksen tulevaisuuteen myös muuttuneessa tilannekuvassa.

Hannu Ala-Haavisto  talouden erityisasiantuntija, kaupanvahvistaja

PS. Katso tästä Mistä huolestua? -webinaarin tallenne maatilan talouden hallinnasta ja sen tunnusmerkeistä. Mistä maatilan talouden hallinnassa kannattaa huolestua? Miten tunnistaa ongelmat ja kuinka ennakoidaan talouden pitoa? Katso tallenne ja ota selvää!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *